Tässä kandidaatin työssä selvitettiin mitä erityispiirteitä on sahatavaran markkinoinnissa teollisille höyläämöille. Selvitys tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Hypoteesina oli, että aiheesta ei juurikaan relevantteja lähteitä löydy, mutta se oli virheellinen. Sahateollisuuden markkinoinnista, arvoketjujen kehittämisestä ja liiketoiminnan kehittämisestä on kirjoitettu kansainvälisesti yllättävän paljon. Toki kirjoitukset keskittyvät lähes yksinomaan Suomeen, Ruotsiin ja Pohjois-Amerikkaan, ja vieläpä muutamiin yksittäisiin tieteenharjoittajiin.

Sahateollisuuden liiketoimintamalli on perusteollisuuden tapaan ollut pitkään hyvin tuotantolähtöinen, jossa kannattavuuden parantaminen on keskittynyt tuotannon tehostamiseen, raaka-aineen käytön optimointiin ja kustannusten minimoimiseen. Viimeisten vuosikymmenien aikana myyntiä on alettu pitää tärkeämpänä kuin aiemmin ja eri yritykset ovat panostaneet myyntiorganisaatioiden rakentamiseen. Mutta markkinointia ei ole sahateollisuudessa juurikaan osattu eikä edes sen käsitettä ole kunnolla hahmotettu. Se on ehkä nähty sarjana yksittäisiä toimenpiteitä: mainontaa, messuja ja brändäystä, mutta ei integroituneena osana koko liiketoimintaan mistä tutkimusten mukaan suurin lisäarvo on saavutettavissa.

Tärkeimmät teemat sahateollisuuden markkinoinnissa teollisille höyläämöille tulisi olla suomalaisen korkealaatuisen sahatavaran visuaalisen laadun korostaminen ja ympäristöasiat. Suurin työ on kuitenkin kokonaisvaltaisessa siirtymisessä valmistusliiketoiminnasta palveluliiketoimintaan. Tässä siirtymisessä tärkeimpänä lähtökohtana on ymmärtää oma ja asiakkaan paikka koko arvoketjussa kannolta kuluttajalle ja mitkä ovat arvoketjun suurimmat ajurit lisäarvon maksimoimiseen koko arvoketjussa. Digitalisaatio tuo sahaliiketoimintaankin runsaasti uusia työkaluja ja niitä on tähän asti hyödynnetty liian vähän.

 

KANDITYÖ

ESITYS